Jotakin erilaista

Olin eilen tunnilla Päivillä ja menin Titillä ensimmäistä kertaa kisojen jälkeen. Meillä oli western tunti, joilla en olekaan ollut aikaisemmin. Mentiin ihan normaaleilla satuloilla, mutta suitsissa ei ollut turpista ja ohjat olivat lännen ohjat. Fiilikset tunnista jäivät hieman ristiriitaisiksi. Toisaalta oli ihan kivaa, mutta en tuntenut oloani kovin varmaksi noin pitkillä ohjilla ratsastaessa, varsinkin kun Titi oli vähän vauhdikkaammalla päällä.

Ohjat pidettiin molemmissa käsissä, mutta ojaus tapahtui viemällä molempia käsille sivulle niin että kaulaan osuva ohja kertoo minne suuntaan mennään. Ohjaus tuintui pelittävän hyvin ja voltitkin onnistuivat helposti, mutta pohjetta tarvitsi käyttää apuna silloin jos Titi oli itse lähdössä seilaamaan jonnekin. Vähitellen otettiin mukaan pysähdyksiä ja peruutuksiakin. Nämä oli tarkoituss tehdä jalkajarrulla eli viemällä omat jalat eteen. Yhtäkään pysähdystä en saanut onnistumaan pelkällä jalalla vaan mukaan tarvitsi ottaa ohjakin. Liikkeellelähdöt onnistuivat kuitenkin hyvin eli viemällä kättä eteenpäin.

Pari kuvaa kesältä, ©Essi H.

Sitten otettiinkin mukaan silta ja maapuomit, joiden välissä piti pysähtyä. Näitä sai mennä miten halusi ja raviakin sai ottaa. Siltaa oli aika hauska ylittää, mutta pysähdystä en ehtinyt vielä ajattelemaan siihen. Ravia menin jonkin verran, mutta Titillä oli tosiaan sitä vauhtia enkä oikein saanut ravia rauhalliseksi.

Ennen laukkaa tehtiin laukkatehtävään valmistelevaa tehtävää eli pysähdyttiin sisäuralle niin että hevosen mahtui kääntämään seinän kautta. Tehtiin tätä myös ravissa niin että ennen käännöstä siirryttiin käyntiin tai ihan pysähdykseen. Itse tein käännökset käynnistä ja toiseen suuntaan en tainnut ottaakaan ravia, mutta rohkaistuin sitten toiseen kierrokseen. Vähitellen sain käännöksesistä aika jyrkkiä kuten oli tarkoituskin.

Viimein olikin laukkatehtävän vuoro, jota minä sainkin tehdä yksin kun muut menivät pareittain. Tehtiin siis tuo sama käännös käynnissä ja sen jälkeen laukkaan ja lopulta hidastus käyntiin. Jos ravikin oli turvattoman tuntuista niin mitä laukka voi olla? Rohkeasti vain kokeilemaan ja ei se niin paha ollutkaan, hidastuskin sujui ihan hyvin. Vaan toiseen kierrokseen ei mentykään enää niin rauhallisesti ja kädellä piti ottaa ihan reilustikin kiinni. Eipä siinä, laukattiin lisää ja kyllähän sitä vauhtia vielä löytyi, mutta lopetettiin rauhalliseen pätkään.

Laukan jälkeen mentiin vielä vähän käyntiä sekä ravia ja löysin sen rauhallisen ravin. Tästä jäi tosi mukava fiilis ja oli kiva lopettaa tunti onnistumiseen. 

Joskus oisin hypänny mitä vaan

Jenni ja Titi estekisoissa kesällä

Oman hyppyvuoron lähestyessä alkaa jännittää. Nykyään huima 40 sentin pystykin tuntuu jo kamalan isolta. Tämä pieni pelko taitaa juontaa juurensa kesälle kun lensin päin aitaa. Kuitenkin tekee ihan hirveästi mieli hypätä ja viime viikolle sattuikin kaksi puomituntia, jotka menin molemmat Titillä. Näiden tuntien jälkeen olen kyseisellä hevosella mennyt ruhtinaalliset kolme kertaa ja oikein mukavalta vaikuttaa. Katsotaan uudestaan sitten kun olen saanut kunnon kyydit.. Nyt ajattelin kuitenkin kertoa vähän molemmista tunneista.

Keskiviikkona aiheena oli hyvin kääntyvä hevonen ja alkuverkassa tehtiin suunnanmuutoksia ja muita käännöksiä. Puomien kanssa tehtiin ensiksi suurinpiirtein kahdeksikkoa ja sen jälkeen kaarevalla uralla olleita kahta puomia. Jälkimmäisestä tykkäsin varsinkin ja se onnistuikin paikoitellen tosi hyvin. Näissä tehtävissä sain vähän lisää tuntumaa Titiin, koska se on vielä niin uusi tuttavuus. Huomasin varsinkin kuinka tärkeää sisäpohkeen käyttö kaarteissa oli.

Lopuksi mentiin vielä ratana, kaksi kertaa lyhyempi ja yksi vähän pidempi. Toinen lyhyempi rata meni parhaiten, en kyllä enää muista siitä mitään, mutta ainakin toivoin, että hypyt olisi jätetty siihen. Ei kuitenkaan jätetty, vaan vuorossa oli vielä se pidempi rata, joka ei mennytkään enää niin hyvin. Jonkin ohjausmokan takia meinasin tippua ja askellajina oli pääasiassa ravi, vaikka laukka olisi ehkä mun tasolle osuvampi..

Ihanat, ihanat piirrokset, jotka tekevät postauksesta niin sekavan näköisen

Lauantaina aloitettiin aikalailla alkukäyntien jälkeen tulemaan kuvan mukaista tehtävää ensin käynnissä, puomien ylitykseen esteistunta. Ravissa taas sai kevennellä ihan normaalisti. Tehtävähän oli kaikessa yksinkertaisuudessaan aika helppo, mutta kuten Päivi sanoi, tämä oli meille vähän enemmän teoriaa. Suunnanmuutoksen jälkeen tuli vähän enemmän haastetta peliin ja koko tehtävä mentiin ravissa esteistunnassa. Hauskaa, sanoisinko. Tässä tehtävässä suurin ongelma taisi olla ympyrän pienentyminen.

Tunnin loppuvaiheilla mentiin vielä rata kaksi kertaa ihan minimaalisen korkuisina esteinä. Ennen ratoja tehtiin kuitenkin vielä yhtä tehtävää samankorkuisilla esteillä, mitkä radassakin oli. Ja silti se oli muka jotenkin pelottavaa. Ensimmäisen radan jälkeen sainkin palautetta, että pitäisi olla rennompi. En yhtään kyllä väitä tässä asiassa vastaan, mä kun taisin lopettaa hengittämisen aina esteen kohdalla. Toiselle radalle tsempattiin vähän enemmän ja muistin hengittää, mutta silti jäi vara parantaa.

Pysähdykset ja peruutukset

En tykkää yhtään kirjoittaa jos ei ole kuvia, mutta tunneille en ole saanut kuvaajaa vaikka joka viikko olenkin käynyt varteenotettavat vaihtoehdot läpi. Mulla kun ei pahemmin edes ole mitään vanhojakaan kuvia, joissa ratsastaisin itse, että saisi niitä tänne kuvituskuviksi. Sitä omaa menoa olisi myös kiva nähdä videolta ja viime keskiviikkoiselta tunnilta materiaali olisi kyllä kelvannut.

Tunnin menin suokkiruuna Tirrillä, jolla menin edelliselläkin kerralla. Samalla tunnilla ratsastavat olivat jo aikaisemmalla tunnilla, joten laittelin Tirrin yksin valmiiksi ja sen jälkeen suuntasin maneesille. Maneesissa nousin selkään ja kävelin alkukäyntejä päädyssä aikaisempien tuntilaisten vielä hypätessä.

Tällaisella hevosella menin, kuva vuodelta 2013

Tehtävät aloitettiin tekemällä pysähdys ja peruutus ja ideana oli myödätä peruutuksessa oikeassa kohdassa sekä tietenkin se, että hevonen ei peruuta pää pilvissä. Meillä tosiaan pää oli vähän liiankin korkealla sekä mun piti tehdä selvempi myötäys peruutuksessa.

Tehtävää jatekettiin muuten samanlailla, mutta mukaan otettiin ravia. Pysähdykset tehtiin silti käynnistä ja vasta sen jälkeen kun käynti tuntui hyvältä. Peruutukset alkoivat sujumaan jo ihan hyvin, mutta pysähdyksissä oli välillä ongelmia ja meille meinasi tulla hevosen kanssa vetokisa. Näistä kuitenkin selvittiin ja peruutukset alkoivat tulla jo varsin pienillä avuilla.

Laukkatehtävään olisin sen kuvaajan halunnut, sillä laukat onnistuivat ihan superhyvin. Näillä muutamilla kerroilla, mitä olen nyt tunneilla käynyt, laukannostot ovat menneet ihan penkin alle. Toki näissäkin oli alussa vähän ongelmia eli laukka ei parilla ensimmäisellä kerralla noussut sekä jäin kävelemään liian pitkäksi aikaa vain maneesia ympäri, joka alkoi tylsistyttää Tirriä. Päivin ohjeiden avulla saatiin kuitenkin niitä hyviä nostoja suoraan käynnistä. Tunnin jälkeen olin kyllä tosi tyytyväinen.