Sunnuntaina tuli avattua kisakuvauskausi Tuokon tallilla järjestetyissä koulukisoissa. Huristelin kisapaikalle neljänkympin vauhtia, koska skopassani on jokin vika ja se ei kulje kovempaa. Paikalla olin hieman aikaisin, mutta onneksi Essi oli tallissa, joten en joutunut haahuilemaan yksin. Kaksi ekaa luokkaa oli helppoja luokkia, mutta kolmanteen luokkaan saatiin jo vähän vauhtia. Ei enää avustajia ja ohjelma sisälsi laukkaa sekä tietty ulkopuoliset ratsukot.
Kuvaaminen onnistui ihan hyvin ja kuvista tuli kivan sävyisiä sekä valoisia. Parhaimmat kuvat tulivat seiniä vasten, mutta keskipeilin kohdalla ne taas eivät onnistuneet kovin hyvin. Tarkennuksen kanssa oli taas vähän ongelmia ja vaihtelin koko päivän tarkennunpisteitä sekä kertatarkennuksen ja jatkuvan tarkennuksen välillä. Tuo keskipitkä objektiivi varmaan tarkentaisi paremmin, mutta tykkään käyttää enemmän pisintä objektiivia, jotta aukko pysyy suurempana.
Kolmosluokka olikin sellainen valkoisten ponien vallankumous, sillä kaikki kolme palkittua hevosta olivat kimoja. Seuraavana luokkana oli K.N. Special ja ajattelin lähteä kotiin siinä puolen välin paikkeilla. Näin kuitenkin verkassa lauman nättejä hevosia, joten päätin olla luokan loppuun asti. Aika moni muuten unohti tehdä ohjelmaan kuuluvan voltin vasemmalle.
En ole oikein koskaan kuvannut ihmisiä, mutta yhtnä päivänä tuli sellainen fiilis, että kyllä. Siispä lähdettiin kaverini Sallan kanssa meidän lähellä olevaan metsään ja tarvottiin siellä reilu tunti kuvatessa. Kyllähän näistä ihan kivoja tuli!
Sarjassamme viime vuoden Tanjan kyyti vaihtui Eijan kyydiksi ja tämän vuoden Eijan kyyti Tainan kyydiksi. Mutta eipä sillä mitään väliä ollut, kunhan vain jollakin kyydillä pysäkille pääsi. Bussin lähteminen meidän pysäkiltä Tamperetta kohti vähän viivästyi kun kaverini nukkui pommiin, mutta oltiin perillä mielestäni ihan hyvään aikaan.
Lähdettiin lippujen kanssa kävelemään helpottuneina jonon ohi kunnes joku jonossa huusi kovin kärkkäästi ettei valmiiksi hankittujen lippujen kanssa pääse ohitse. Mehän mentiin sitten jonon perälle, mutta vähän ajan päästä joku tuleekin sanomaan, että saa ohittaa..
Sisälle päästyämme lähdettiin kiertämään nopeasti kojuja ja sen jälkeen katsottiin hetki Elmon klinikkaa. En saanut siitä irti oikein muuta kuin, että olisi aika kamala hypätä sellaista tosi ohutta estettä. Lähdettiinkin aika nopeasti taas kiertelemään. Jotenkin tuntuu että koko päivä tuli vietettyä kierrellessä ja katsellessa samoja kojuja aina uudelleen ja uudelleen. Välissä olikin mukava istahtaa katsomoon ja lepuutella jalkoja.
Suunnitelmani ohjelmien suhteen toteutui ainakin jotenkin. Rotuesittelyt nähtiin puolivälistä ja kaikkein tärkein eli shire tuli siis nähtyä. Ht.netin keskustelut luettua olisi ollut kiva nähdä suokitkin kun niillä ei kaikki tainnut mennä ihan putkeen. Rotuesittelyt vedettiin muutenkin jotenkin hätäisesti ohi. Connemara tuli sisälle, teki pari kierrosta ja nopeasti seuraava rotu tilalle.
Vikellys-näytöksessä ihailtiin pieniä vikeltäjiä ja seuraavaksi naurettiin 'karanneille' shettiksille. Dressage meets Westernissä parasta oli varmaan kun ratsastajat vaihtoivat hevosia ja estekisoista katsottiin vain vähän aikaa poneja. Kuvaaminen ei oikein inspannut ja objektiivi ei tarkentanut kunnolla. Ennen lähtöä ja turnjaisshow'ta ihailtiin vielä söpöjä issikoita. E-hallista katsoin ainoastaan alun satulansovitusnäytöksestä, koska se puhuttiin englanniksi ja suomentaminen alkoi ärsyttää kun tajusin enkunkin ihan hyvin.
Päivä tuntui menevän tosi nopeasti ja mulla oli ainakin tosi kivaa. Olihan siellä joidenkin ohjelmien aikana aika täydet katsomot kun viime tipassa yritti päästä istumaan. Jo viime vuonna vannoin etten mene samaan paikkaan syömään kuin silloin ja ajattelin etten käy nyt ollenkaan syömässä. Käytiin me kuitenkin syömässä ranskalaisia ja parasta koko jutussa oli se, että yksi Trippi maksoi vaivaiset 1,70 euroa. Mutta Rohanin esitys oli tosiaan viimeinen, joka katsottiin ja sen jälkeen lähdettiin bussille. Esitys oli kiva vaikka messuympäristö ei sitä ehkä päästänyt ihan oikeuksiinsa.
Mukaan lähtivät juuri ne asiat, mitä etsinkin. Valkoiset ratsastushousut olivat ensimmäiset joita sovitin ja pienen kierroksen jälkeen päädyin ostamaan ne. Housut ovat sellaista vähän kovaa ja kahisevaa kangasta ja taskujen reunat ovat mustat, joka on ihan kiva yksityiskohta. Housujen merkki jäi vähän auki. Toinen ostos oli Roecklin tummansiniset hanskat valkoisella kanttinauhalla, jotka päätin hintavertailun jälkeen ostaa Agrimarketin kojusta, kuten housutkin. Olen ihan rakastunut noihin hanskoihin.
Loppuajasta tuli sellainen fiilis, että haluan ostaa kypärän ja siitä se metsästys alkoi. Lami-Cellin muovikypärät näyttivät kamalilta päässä vaikka niihin olenkin ulkonäöllisesti tykästynyt. Toinen kypärävaihtoehto heilui päässä ja kolmatta eli parasta kypärää oli vain se yksi irtokappale, jota kaikki ovat sovitelleet. Siispä kypärän ostaminen jäi siihen.
Blogit täyttyvät tähän aikaa aikaisista messupostauksista ja lippuarvonnoista. Ajattelin kantaa korteni kekoon ja kirjoittaa itsekin jotain. Messuihinhan on enää alle viikko aikaa ja eihän niitä olekaan kuin se vuosi odotettu. Meillä kyyti järjestyy näin jo perinteisesti seurakimpan kanssa yhdessä ja mikäs sen mukavempaa kuin matkustaa linja-autolla aamutuimaan kavereiden kanssa kohti Tamperetta.
Viime vuonna en tehnyt kunnon suunnitelmaa, mitä ohjelmia aijon seurata, mutta nyt päätin katsoa ohjelmaa tarkemmin ja päättää etukäteen mitä menen katsomaan. A-hallin ohjelmista eniten kiinnostaa rotuesittelyt, vikellys-näytös, Dressage meets Western, estekisat, issikoitten viides vaihde ja turnajaisshow. Black Horsen ohjelmalavalta mielenkiintoiselta vaikuttaa polocrossen esittely ja hevosen lajinomaisen elämän ja kilparatsastuksen yhdistäminen.Racingin ohjelma-alueelta haluaisin nähdä ainakin satulansovitusnäytöksen. Vaan saas nähdä kuinka pitkään viihdyn ohjelmien parissa kun halli on täynnä heppakamaa myyviä pisteitä.
Messuilta en tosiaan aikonut lähteä tyhjin käsin. Ostoslistalla on ainakin uudet hanskat ja valkoiset ratsastushousut. Jos noi housut nyt tulee ostettua niin toivottavasti ne pääsevät myös käyttöön.. 1-tason koulukisat kun lähestyvät huimaa vauhtia. Hanskoille ainakin tulee käyttöä, sillä kaksi vuotta sitten Hevosmessuilta ostetut Roecklit ovat kuluneet ihan kiitettävästi.
Tässä kuvassa on vähän erilainen kokeilu, mutta maaliskuussa tuli tehtyä aika paljon smoothieita, koska ostettiin blenderi. Varsinkin kokeisiin lukiessa on joku tarve aina syödä jotain, niin tällä koeviikolla syöminen vaihtui ihanan kylmiin juomiin.
HURRAW! HUULIRASVA
Vaatimaton huulirasvakokoelmani kasvoi yhdellä tällaisella. Oston jälkeen olen käyttänyt aika paljon tätä, mutta en oikeastaan huomaa kosteuttavuudelta eroa muihin huulirasvoihin. Tuoksu taas on tosi voimakas ja tässä limessä ihanan raikas. Tuli vähän vaikeuksia päättää minkä tuoksuisen ostan.
PILOTIN GEELIMUSTEKYNÄ
Tää kynä liukuu niin hyvin paperilla, että kirjoitin tällä kuukauden aikana lähes kaikki vihkomuistiinpanot vaikka yleensä teen ne lyijykynällä. Jos menen kesän koulukisoissa sihteeriksi, lähtee tämä kynä kyllä mukaan.
SYDÄNMAILLA
Sydänmaillaa (miten tää taivutetaan oikein?) tuli kaksi kautta putkeen ja olin niin innoissani. Eikä intoani pilannut Ht.netin haukut, että hevoset jäävät kakkososaksi ohjelmaa. Oli nimittäin niin kivat kaksi kautta ja en malttaisi odottaa seuraavaa. Kaiken lisäksi tää tuli vielä monena päivänä eli hyvää ajanvietettä.
INHOKKI
MANGOPILTTI
Tälle suosikkieväälleni on käynyt jotain ja maku muuttunut varsin hirveäksi. Ensimmäisen heitin pois, koska luulin sen olevan pilaantunut ja toisen kohdalla totesin maun muuttuneen pysyvästi. Taidan siis siirtyä takaisin Aurinkoiseen.
