Hei hei

Seppo ja Nykänen lähtivät tiistaina uuten kotiin ja vaihdossa tuli uusi hevonen. Vaikka ratsastinkin Sepolla enemmän, Nyksyllä ehkä kymmenen kertaa, niin täytyy sanoa että Nyksyssä oli sitä jotain. Heti ensimmäisestä ratsastuskerrasta lähtien se tuntui niin mukavalta. Kuin kodilta. Sitä tunnetta ei ole millään muulla hevosella tullut Laten jälkeen. Maastossa ei edes ajattelut että alla on nuori hevonen, kentällä sen toki huomasi. Ehkä pienen hetken tunsin sitä samaa luottamusta, jota Latenkin kanssa. Mutta en voi olla kuin kiitollinen, että sain ratsastaa näillä kahdella hevosella.

Sepolla eka ratsastus elokuussa

Vika ratsastus tammikuussa

Tän lisäksi lopetan Päivillä käymisen ainakin kirjoituksiin asti. Nyt on jo ollut hankaluuksia saada korttia käytettyä, sillä aika loppuu kesken ja pieni motivaation puutekin on saattanut iskeä. Kivempi on käydä Pialla kun tallilla voi olla vähän vapaammin ja viettää monta tuntia mahtavan porukan kanssa. Kääntöpuolena tässä on se, että Päivillä ainakin pääsisin kisaamaan, mutta ehtisinkö kevään kisoihin tän kirjoituksiin asti olevan tauon jälkeen? CARA:n 1-tason kisat on maalis- ja huhtikuussa, MRA:n taas toukokuussa. Vika kirjoituspäivä on mulla kuitenkin maaliskuun lopulla. Ehkä tää tästä selviää.

Vähän talvisempaa

Kun ei ole mitään järkevämpää tekemistä (kuten vaikka lukeminen YO-kokeisiin) kannaattaa alkaa tekemään blogille vihdoinkin talvisempaa ulkoasua. Mulla oli kiva suunnitelma joskus, mutta se ehti unohtua. Siispä lähdin tätä toteuttamaan ilman sen suurempia suunnitelmia. Sen voin sanoa että ei siitä tällainen ainkaan pitänyt tulla, mutta tekovaiheessa suunnitelmat muuttavat aina muotoaan. En oikein tiedä tykkäänkö bannerista vai en. Toisaalta kiva, toisaalta outo ja yksi kohtakin alkoi hieman häiritsemään. Mutta heitelkääpäs te mielipiteitänne.

Haaste, jota en koskaan julkaissut

Joskus vuonna 2014 tulin taas kerran haastetuksi siihen tavallisimpaan haasteeseen. 11 faktaa, 11 vastausta ja 11 uutta kysymystä. Kivojen kysymysten takia ajattelin kerrankin tehdä haasteen, mutta kertoa faktat Latesta. En koskaan kirjoittainut kaikkin kysymyksiin vastausta enkä siis koskaan julkaissut postausta. Ajauduin Laten blogin luonnoksiin ja löysin tämän. En voinut olla hymyilemättä.

1. Jos Late astuu riimunnarun päälle ja tajuaa sen, se pysähtyy. Tämä on nyt niin monta kertaa tapahtunut, että ei voi olla sattumaa.

2. Jos Laten kanssa tekee vaikka irtojuoksutuksen jälkeen temppuja kentällä hevosen ollessa irti ja erehtyy tekemään peruutuksen namin kanssa niin siiheen tyssää kyllä koko juttu. Jos tehdään käynnistä pysähdys, niin Late alkaa tyyliin jo siitä peruuttamaan, mutta auta armias jos otat itse yhdenkin askeleen taaksepäin.

3. Jos syön jotakin samalla kun hoidan Latea, se alkaa nostelemaan etusiaan jos vaikka sattuisi saamaan tempun tehtyään herkun. Harmi vain ettei silloin voi palkita jos tekee juttuja ilman pyytämistä.

4. Late ei tykännyt ennen melassivedestä tai ainakaan se ei kelvannut silloin kun normivesikään ei maistunut. Kesällä opetin Laten kuitenkin juomaan sitä ja liikutuksen jälkeen ponia odottaa melassivoda tai mehu, miten sen nyt ilmaiseekaan.

5. Late alkaa lipoa huuliaan jos sillä on jano, kun tulen sitä kohti varustehuoneesta ämpärin kanssa.

6. Late saattaa ihan yht'äkkisesti alkaa pelkäämään jotain ihan tavallista juttua kuten harjaa tai selvitysainepulloa.

7. Jos Latella on hännässä hirvikärpäsiä, sitä ei saa nostettua kunnolla kun poni jäkittää niin paljon vastaan.

8. Late on kovin hiljainen hevonen, ei se ala yleensä huutelemaan vaikka jäisi yksin tai kaveri vähän hirnahtaakin. Kesällä tosin oli hyvin epätavallinen tilanne kun kaikki muut olivat sisällä ja Late oli kentällä. Sepäs Latea harmitti ja se hirnui monta kertaa. Lähiaikoina se on hörissyt muutaman kerran Rollelle ja kovin ujosti Ainolle sekä herkulle, jonka olen selästä antanut.

9. Laten paras heppakaveri sen meillä oloaikana on varmaankin ollut suokkiruuna Vilu. Ainakaan kenenkään muun kanssa Late ei ole koskaan rapsutellut noin paljoa, näillä se oli nimittäin tapana aina ruokailun jälkeen.

Late ja Vilu

10. Late ei ole koskaan pukitellut tai hyppinyt pystyyn ratsastaessa. Sen ainoat paheet ovat käsistä lähteminen ja pienoinen itsepäisyys.

11. Siinä missä Rolle haistelee tallin oven vieressä olevia kukkia, Late yrittää syödä ne.

Päivä Ruotissa

Kaverini Jenni on tällä hetkellä Ruotsissa työssäoppimassa Timo Nurmoksen tallilla. Kyseessä on ravitalli, sillä Jenni suuntautuu ravipuolelle. Pyysin Jenniä ottamaan maanantain 11.1 aikataulut ylös ja tässä on tulos.

5.00 Herätys soi lähes joka aamu viideltä niin kuin tänäänkin. Heräsin kunnolla kuitenkin jo 4.45 koska en saa öisin nukuttua ja heräily alkaa yleensä ennen neljää, koska luulen olevani myöhässä.

5.30 Olisi pitänyt lähteä talliin, mutta se aina venyy vähän.. Istuin siis lähtövalmiina jo tuohon aikaan, mutta lähdin vasta noin 5.45 talliin. Tallilla heitin Viken, Annan ja Demonin ulos ja Patrikin kävelytyskoneeseen. Heitin sisälle jääneille hevosille heinää ja aloin siivota karsinoita.

6.50 Lähdin hakemaan hevoset sisälle ja vein seuraavia hevosia ulos. Kävin hakemassa Patrikin kävelytyskoneesta ja vein samalla Enkelin kävelemään.

7.05 Aloin kiireen vilkkaa valjastamaan Vikkeä ja Annaa ensimmäistä ajoryhmää varten.

7.30 Tuli viesti että emme lähdekkään vielä ajamaan ja että listaan täytyi tehdä muutos. En sen enempää siihen keskittynyt kunnes pian selvisi, että varsat eivät menekään ensimmäisenä! Sitä sisäisen raivon määrää! Olin kiireellä valjastanut ja juuri kerkesin ajoissa.. No eikun hevosten purku ja Dancen, jolla ajoin ensimmäisenä, hakeminen sisälle.

8.00 Olin valjastanut Dancen valmiiksi sillä luulin että olisi kamala kiire. Kiire ei kuitenkaan ollut, sillä lähdimmekin ajamaan vasta 8.40. En edes muista enää mitä aloin tehdä tässä odotellessa, valitin ainakin kavereille kuinka vihainen olin!

8.40 Vihdoinkin pääsimme ajamaan. Dancella ajoin viimeistelyjä starttiin. Ajoimme joitakin vetoja radalla.

9.50 Pääsin talliin. Hoitelin Dancen pois ja hain Enkelin kävelytyskoneesta. Aloin taas kamalalla tohinalla valjastamaan Enkeliä ja Patrikia. Ja taaskaa ei olisi ollut kiire.

Patrik ja Enkeli

10.40 Vihdoinkin pääsimme matkaan. Meidän piti ajaa 4+4 mäkeä, mutta koska pohja oli raskas, ajoimme vain 6 mäkeä, joka selvisi kun olin lähdössä jo pois..

12.00 Tulimme ajamasta ja hoidin Patrikin, Enkelin kuski hoiti itse hepan pois. Kiireesti kävin hakemassa Timon kärryt talliin ja aloin valjastamaan varsoja uudelleen. Nyt onneksi pidin vauhtia valjastamisessa. Juuri kun olin valjastanut niin tallin ovi aukesi ja tultiin kysymään olenko jo valmis. Hetki, ja Timo saapui hakemaan Vikkeä ja näin taas lähdettiin matkaan. Ajoimme varsoilla kuusi mäkeä.

Patrik ja Anna

14.00 Vihdoin tallissa. Purin sekä Annan että Viken pois. Kun olin hoitanut ne pois, laitoin hieman tavaroita paikoilleen.

14.30 Lähdin syömään. Kamala nälkä oli jo, koska olin syönyt viimeksi aamupalan viideltä aamulla.

15.20 Saavuin talliin takasin. Aloin fiksaamaan hevosia. Eli vaihdoin kuivatusloimet pois, harjasin hevoset läpi ja käärin niiden jalkoja. Parin hevosen kanssa jouduin odottamaan karsinasta pääsyä sisään tai ulos, koska kengittäjä oli tiellä..

17.20 Olin fiksannut hevoset. Olisi enää tarvinnut hakea parille hevoselle heinää, mutta koska kengittäjä on aina tiellä niin siinäkin sitten kesti.. Heitin hevosille heinät ja väkkärit. Laitoin vielä aamuväkkärit valmiiksi kippoihin.

18.00 Vihdoin valmista! Sammutin tallin valot ja suljin oven. Olin niin onnellinen että päivä loppui. Oli niin kamala päivä että huhhuh!

Talvipäivän riemuja

Mitä olisikaan kirpeä pakkaspäivä ilman maastoa ja vieläpä ilman satulaa? Siispä päätimme koettaa onneamme ja lähdimme heittämään lyhyen käyntimaaston. Ratsuksi valikoitui Nykänen mukavan selän takia. Yksi pieni miinuspuoli siinä kyllä oli, ei ole menty ennen ilman satulaa, mutta kyytiin vain. Eikä muuten hevonen välittänyt yhtään mitään. Maasto meni varsin hyvin eikä kukaan tippunut. Loppumatkasta oli kyllä tilanne hieman päällä, jonka takia meinasin tippua. Hevonen nimittäin pinkaisi pakoon pusikon puolelle. Mutta hyvin päästiin talliin asti.

Mutta ne riemukkaat hetket olivat ennen ratsastusta kun hepat pääsivät kentälle juoksemaan ja kerrankin pääsin kuvaamaan.

Musta Pekka?

?

Nykänen

Kaapo

Kaapo

Seppo

Seppo ja Ralli

Vuonna 2016

Käyn töisssä.

Haluan kuvata hankilaukkoja. Siispä, (pakkas)lunta ja kuvattavia kiitos!

Kirjoitan äikän, ruotsin ja yhteiskuntaopin.

Haluan käydä kuvaamassa kisoja ainakin Riders Innissä ja Ratsastuskeskus Ainossa sekä kenttäkisoja jossain.

Yritän olla mahdollisimman aktiivinen MRA:n toiminnassa.

Haluan kehittyä ratsastajana.

Haluaisin päästä kisaamaan esteitä ja koulua.

Pääsen toivottavasti opiskelemaan.

Yritän olla mukavempi kavereilleni.

Voisin vihdoinkin yrittää kuvata kesällä videopätkiä ja kasata niistä kesän lopussa video.

Haluan nähdä Nykäsen kehittyvän ratsun urallaan.

Ostan uuden puhelimen.

Kommentoin enemmän blogeihin.


Ainakin.

                                                                                                                        © Jasmine