Odotin pahempaa, MRA 6.9

Video ja kuvat, joissa ei lue kuvaajan nimeä ©Saija

Jokin aika sitten sunnuntaina oli MRA:lla 1-tason estekisat, joihin olin ilmoittautunut Titillä. Alkuun vähän epäröin mahdanko uskaltaa lähteä estekisoihin, sillä olen nähnyt mitä vauhtia toi hevonen menee. Onneksi kuitenkin ilmoittauduin, sillä kaikki meni mainiosti. Luokkina menin ristikon ja 50-60cm ja olen luokkavalintoihin tyytyväinen vaikka alkuun tarkoitus olikin mennä ristikkoluokan sijasta 70cm. Näin mun ei kuitenkaan tarvinnut jännittää korkeutta ja kyseessä olivat mun ensimmäiset ei-talliestekisat. Yllätyksekseni en pahemmin edes jännittänyt, paitsi sitä että järjestetäänkö koko kisoja. 

Kisapaikalle saavuttua laitoin Titille kamat päälle ja hoitajan taluttamaan siksi aikaa kun itse opettelin rataa. Rata oli sama molemmissa luokissa ja se oli aika simppeli sekä jäi helposti muistiin, varsinkin radan kävelyn jälkeen. Ensimmäisessä vaiheessa kahdeksan estettä ja toisessa neljä. Ennen verkkaa piti vähän säädellä jalustinten kanssa, koska hihnat vaihdettiin ja uusilla en ollut mennyt ennen kisoja. Verkassa ajattelin Titin suunnilleen räjähtävän, mutta kyllä se oli enemminkin hidas kuin käsistä lähtevä. Verkkasin ravissa ja laukassa ja hyppyjä otin muutaman molempiin suuntiin. Sen jälkeen kenttien väliselle tielle kävelemään ja odottamaan omaa vuoroa.

Sisätakajalka kaarteissa, kaarteissa sisäpohje läpi, johtava ohja, ei 'hakkaavaa' eseteistuntaa, hengitä. Näitä ajattelin kun radalle lähdin. Vaan ei poni tehnyt radallakaan mitään. Oikeastaan MRA:lla olleessa estevalmennuksessakin se otti enemmän kierroksia. En muista radasta juurikaan mitään, paitsi seiskan jälkeen unohdin hetkeksi kasin ja aloin jo miettiä että mitkäs ne pienet tiet nyt olikaan. Vaan sieltähän sekin löytyi kaarroksen takaa ja koska hevonen oli hallinnassa ja rata mennyt muutenkin hyvin, tein pienet tiet. Puhtaasti maaliin ja sen jälkeen järkytyksestä toipumista.

Ekan luokan aikana oli vielä kiva sumu :D

Meidän jälkeen oli enää yksi ratsukko ja sen jälkeen jo palkintojenjako, jonne meidät kuulutettiin ensimmäisinä. Voitin siis toisen vaiheen ajalla 26,72 ja olin noin seitsemän sekuntia toiseksi tullutta nopeampi.

Palkintojenjaosta suoraan verkkaan ja toimin siellä saman kaavan mukaan kuin aiemminkin. Muutama onnistunut hyppy sekä pystylle että okserille ja se oli siinä. Vaikka noi esteet tuntui rataantutustumisessa kamalan isoilta ja okseritkin ihan ylitsepääsemättömiltä, niin aika minimaalisiahan noi oikeasti oli.

Oma vuoroni tulikin odotettua aikaisemmin, sillä Tanja päätti että on kakkutarjoilun aika. Onneksi kuitenkin keskityin omaan suoritukseeni sekä luotin hevoseen ja meidän ongelma oli kyseisen esteen lähestyminen ristilaukassa. Muita huonosti menneitä kohtia oli ensimmäinen hyppy, joka tuli lähelle estettä sekä kaartaminen linjalle. Titi yritti lähteä kaarteessa oikomaan ja varsinkin toisessa vaiheessa hyppy okserille tuli vähän vinosti, mutta jälleen puhdas rata.

Sinivalkoinen ruusuke napsahti tästäkin luokasta ja aikaakin tuli näköjään parannettua lähes sekunnilla ja tällä kertaa eroa toiseksi tulleeseen semmoiset ykdeksän sekuntia. Mut hyvin me Danican kanssa vedettiin ja oli tosi mukava päivä vaikka aika pienet kisat olikin. Kiva kuitenkin että kilpailujenjohtaja halusi nämä pitää! Seuraavat kisat onkin jo ensi viikon sunnuntaina Tuokolla.